Antti Vaalgamaa ehti työskennellä 24 vuotta huoltoteknikkona ja huoltovastaavana eri työnantajilla, viimeiseksi isossa yrityksessä rahapelialalla. Ylioppilaaksi valmistumisen jälkeen hän oli suorittanut kunnossapidon ammattitutkinnon.
Shokista kohti uusia mahdollisuuksia
– Pitkän työuran jälkeen irtisanominen oli aika shokki. En kokenut, että koulutustaustallani ja laitehuollon erityisosaamisellani olisi käyttöä muilla aloilla, Antti kertoo.
Työ huoltoteknikkona oli myös aika rutiininomaista ja jo aiemmin mielessä oli ollut ajatus, että pitäisi keksiä jotain, mikä tarjoaisi enemmän ajatustyötä ja uusia haasteita. Isännöinti ei toisaalta ollut käynyt ensimmäisenä vaihtoehtona mielessä.
– Kun on hyvä työ, jää helposti paikalleen, Antti pohtii.
Muutosturvapalvelu toimi peilinä omille ajatuksille
Irtisanomisen jälkeen Anttia ei innostanut hakea oman alansa paikkoja, vaikka niitä olisi voinut olla tarjolla. Hän olisi halunnut hypätä hetkeksi kunnolla pois oravanpyörästä, mutta huoli henkilökohtaisesta taloudesta ja juoksevista kuluista, kuten asuntolainasta, painoi mieltä. Hän pystyi kuitenkin pitämään kahden kuukauden hengähdystauon.
Antti sai irtisanomisen yhteydessä tiedon Taitotalon muutosturvapalvelusta ja otti pian puhelimitse yhteyttä uravalmentaja Suvi-Maaria Kronholmiin. Ensimmäinen tapaaminen pidettiin Teams-yhteydellä.
Taitotalon muutosturvapalveluun sisältyy aina henkilökohtainen uravalmennus. Palvelu ei ollut Antin odotusten mukaan kaavamainen ja teoreettinen tykitys työnhaun sisältöjä, vaan mukautui hänen tilanteeseensa.
– Muutosturvapalvelu toimi tosi hyvin peilinä omille ajatuksille ja suunnitelmille, mitä toinen ihminen voi nähdä tilanteessa ja avartaa omaa näkemystä, Antti miettii.
– Valmentaja näki tilanteessa myös positiivisia asioita ja auttoi kääntämään heikkoudet plussan puolelle. Esimerkiksi oivalsin, että minulla onkin osaamista ja voin hankkia lisää koulutusta. En osaa vain ”tätä”, vaan ”myös tätä, tätä ja tätä”, Antti ihmettelee.
Uravalmennuksessa Antti ymmärsi omat vahvuutensa ja sai myös ajatuksia, mitä muuta ne voisivat olla. Pian Antin vajavaisuutena pitämänsä asiat olivatkin vahvuuksia.
– Olin pitänyt itseäni ns. normaaliosaajana tietokoneiden kanssa, nyt olenkin työelämässä suorastaan guru, Antti iloitsee kokemuksistaan uudessa isännöintialan työssäoppimispaikassa.
Keskustelut uravalmentajan kanssa auttoivat viemään asioita käytäntöön ja antoivat suunnan, joita kohti lähteä. Antilla oli kiinnostus ja pohja alanvaihtoon, mutta vasta valmennuksen aikana suunnitelma vahvistui: ”Tottakai! Miksen hakisi isännöitsijän koulutukseen?”.
Kannustajien tuki on ratkaisevaa isoissa päätöksissä
Kun päätös alanvaihdosta oli tehty, Antti lähti kartoittamaan kouluttautumisvaihtoehtoja ja oppilaitoksia. Hän oli ensin yhteydessä lähellä kotipaikkakuntaansa sijaitsevaan koulutuksen järjestäjään, mutta otti varmuuden vuoksi vielä yhteyttä Taitotalon isännöintikoulutukseen.
– Heti ensikontakti Taitotalon isännöintialan kouluttaja Jan Hautalaan oli hyvä. Hän osasi ilmaista asiat selkeästi ja loogisesti, niin että sain käsityksen, miten etenen, Antti ei säästele hyvää palautetta.
– Tuli fiilis, ettei hyppy tuntemattomaan olekaan niin suuri.
Vaimo on ollut tärkeä tuki Antille, sillä hän on vaihtanut alaa pari kertaa. Silloin Antti on ollut kannustajan roolissa: ”Totta kai, menet ja sovit sinne täydellisesti!” ja vaimo on päässyt eteenpäin.
– Nyt vaimo sanoi, että voi tulla taloudellisesti rankkoja aikoja, mutta nyt on minun vuoroni, Antti kiteyttää.
Myös Antin Taitotalon muutosturvapalvelusta saama apu on ollut tärkeä kannustin edetä uuteen suuntaan.
– Teamsit uravalmentajan kanssa toivat uskoa siihen, että muutkin ihmiset tekevät uusia siirtoja työuralla, miksen siis minäkin?
