Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue järjestää kuntouttavaa työtoimintaa asiakkaille, joiden työ‑ tai toimintakyky on syystä tai toisesta rajoittunut. Arki rakentuu työpajoista, ohjauksesta ja rinnalla kulkemisesta. Työtoiminnassa yhteinen kieli ei ole itsestäänselvyys.
– Kielitaito näkyy meillä oikeastaan kaikessa vuorovaikutuksessa. Jos kieli ei riitä, ihminen jää helposti vähän ulkokehälle, sanoo Sauli Soini, kuntouttavan työtoiminnan ja sosiaalisen kuntoutuksen palveluesihenkilö Espoosta.
Kuntouttavassa työtoiminnassa ei käytetä tulkkipalveluja. Vieraskielisten asiakkaiden kielitaito on usein perustasolla. Tästä lähti tarve kehittää koko työyhteisön tapaa viestiä.
Tarve nousi arjesta, ratkaisu löytyi koulutuksesta
Ajatus kielitietoisesta työotteesta syntyi työllistymistä edistävien palvelujen johtoryhmässä. Erityisesti Espoossa vieraskielisten asiakkaiden määrä on merkittävä, ja henkilöstö huomasi kaipaavansa yhteisiä välineitä ymmärrettävään ohjaukseen.
– Meillä ei ollut tähän varsinaisesti koulutusta tai mallia. Tehtiin parhaamme, mutta haluttiin tehdä paremmin, Soini kertoo.
Yhteistyössä Taitotalon kanssa suunniteltiin Kielitietoinen työote ‑koulutus, joka toteutettiin syksyllä 2025. Koko henkilöstö osallistui selkokielen luentoon. Tämän lisäksi 14 esihenkilöä ja työvalmentajaa opiskeli syventävissä työpajoissa.
Käytännön muutoksia, ei yleviä lupauksia
Koulutuksen tavoitteena oli luoda toimintamalli, jossa kielitietoisuus on osa arkea, ei erillinen hanke. Muutos näkyy nyt konkreettisissa teoissa.
– Meillä on selkeytetty ohjeita, kiinnitetty huomiota lappuihin ja kyltteihin ja mietitty tietoisemmin, miten puhutaan, Soini sanoo.
Lisäksi käynnistettiin selkokielinen keskusteluryhmä, jossa asiakkaat käsittelevät ajankohtaisia asioita selkokielisten uutisten avulla. Tavoitteita sanoitetaan yhdessä ja ryhmätoimintaa on rakennettu tukemaan kielen oppimista arjen tekemisen lomassa.
– Kielitietoisen työotteen laatu ei ole enää niin riippuvaista yksittäisen työntekijän innostuksesta, Soini tiivistää.
Kouluttajat toivat arkeen sopivia työkaluja
Taitotalon toteuttaman koulutuksen kokonaisuus rakentui useamman kouluttajan osaamisen varaan. Koko henkilöstölle suunnatun selkokielen luennon vetivät Katja Kontos ja Olga Ustinova, ja syventävissä Kielitietoinen työote ‑työpajoissa kouluttajina toimivat Jussi Ahtiainen ja Johannes Nissinen.
Kouluttajien ote sai henkilöstöltä hyvää palautetta: sisältö koettiin käytännönläheiseksi ja helposti sovellettavaksi omaan työhön.
– Koulutus palautti mieleen asioita, jotka arjessa helposti unohtuvat. Se antoi pontta pohtia omaa tekemistä uudella tavalla, Soini kuvaa henkilöstön kokemuksia.
Laadukkaampaa palvelua kaikille
Koulutus ei vaatinut henkilöstöltä suurta asennemuutosta, vaan pikemminkin pysähtymistä tuttujen asioiden äärelle.
– Moni sanoi, ettei oppinut täysin uutta, mutta tuli muistutelluksi. Se jo riitti muuttamaan tekemistä, Soini kertoo.
Kielitietoinen työote tukee vieraskielisten lisäksi myös muuta asiakaskuntaa, kuten neurokirjolla olevia henkilöitä. Selkeä kieli parantaa yhdenvertaisuutta ja tekee kuntoutuksesta tavoitteellisempaa.
– Vaikuttavin työ tapahtuu vuorovaikutuksessa ja kohtaamisessa. Jos siihen saadaan parempia työkaluja, ollaan jo pitkällä, Soini sanoo.
Yläkuvassa etualalla Sauli Soini. Hänen takanaan näkyvät Taitotalon Olga Ustinova, Elena Wernick, Katja Kontos, Johannes Nissinen ja Jussi Ahtiainen.
